Mikä tekee videosta saavutettavan? Miten sinä voit saavutettavuudesta hyötyä? Ja miten me Icareuksella voimme tehdä saavutettavuuden saavuttamisen sinulle helpoksi? 

Kun muistetaan mitä meillä täällä Icareuksella tehdään, ketään ei luultavasti ihmetytäkään tämän blogitekstin fokus. Selitän ensin nopeasti ja kepeästi mistä voimaantulleessa saavutettavuusdirektiivissä ylipäätään on kyse, sitten avaan hieman sen merkitystä nimenomaan videoiden saavutettavuuteen liittyen.

Mistä on kyse?

Termejä saavutettavuus ja esteettömyys käytetään usein keskenään vaihtokelpoisesti, mutta sanojen merkitykset ovat pikkuhiljaa vakiintumassa erilaisiin tilanteisiin. Sanaa saavutettavuus käytetään, kun puhutaan viestinnällisen, nimenomaan digitaalisen kohteen lähestyttävyyden ja ymmärrettävyyden helppoudesta. Esteettömyys on käytössä ympäristön fyysisestä saavutettavuudesta puhuttaessa.

Esteettömyys
Saavutettavuus

Saavutettava palvelu on kaikkien ihmisten käytettävissä mahdollisimman helposti. Saavutettavampi, esteettömämpi maailma kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti. Toisin sanoen, kyse on ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta rakennetun ympäristön palvelussa ja toteuttamisessa, oli kyseinen rakenne sitten digitaalinen tai fyysinen. Erilaiset tarpeet ja toimintakyvyt eivät tällöin toimi esteinä miellyttävälle, turvalliselle, ja toimivalle elämiselle.

Monet asiat ovat muuttuneet koronan myötä, ja yksi muuttuneista asioista on palvelujen yhä kiihtyvämpi ja kattavampi siirtyminen verkkoympäristöön. Tämä tarkoittaa, että verkkosivujen saavutettavuudesta on tullut yhteiskunnan sujuvan toiminnan kannalta tärkeämpi ominaisuus kuin koskaan, ja sen tärkeys tulee vain kasvamaan väestön tottuessa uuteen normaaliin.

Onkin siksi kovin onnekasta, että saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan jo jokunen vuosi aikaisemmin. Tämä direktiivi esitti vaatimuksia myös online-videoille, mikä on ymmärrettävää, koostuuhan internetin käytöstä merkittävä osa videoiden katselusta.

  • Keskivertoihminen käyttää noin 100 minuuttia päivässä online-videoiden katsomiseen
  • 6% kaikista internetin käyttäjistä katsoo videoita joka viikko

Lähde: Oberlo

Saavutettavuusohjeet, ja -direktiivi

Euroopan parlamentti julkaisi saavutettavuusdirektiivin vuonna 2016. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset edellyttävät viranomaisien, julkisoikeudellisien laitoksien, ja joidenkin järjestöistä ja yrityksistä verkkosivustojen ja muun verkkomateriaalin olevan WCAG-standardin mukaisia.

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines, suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, on ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta. WCAG-ohjeistuksen laatimisesta ja kehittämisestä vastaa kansainvälinen World Wide Web -konsortio eli W3C. Ensimmäinen versio ohjeistuksesta julkaistiin jo vuonna 1999 – Suomessa ja muissa EU-maissa edellytetään tällä hetkellä uusimman, kesäkuussa 2018 hyväksytyn 2.1. -version noudattamista. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki ihmiset tarpeista riippumatta voivat käyttää verkkopalveluja: että verkkosisältö tavoittaa saavutettavuuden minimitason.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. (…)

Saavutettavuusdirektiivin tavoite on:

  • edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
  • luoda Euroopan laajuiset yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle
  • parantaa digitaalisten palveluiden laatua
  • parantaa Euroopan unionin saavutettavuuden toteuttamisen sisämarkkinoita

Lähde: https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

WCAG-ohjeistus jaetaan kolmelle eri vaatimustenmukaisuuden tasolle: puhutaan A-, AA- ja AAA-tason kriteereistä. AAA-tason kriteerit täyttävä verkkopalvelu varmistaa saavutettavuuden mahdollisimman laajalle joukolle henkilöitä, eli sitä koskevat kaikkein tiukimmat vaatimukset.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen uusimman version eli WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Icareuksen videoportaalit, -sivut ja videosoittimet noudattavat WCAG 2.1. kriteerejä AA-tasolle asti.

Vaatimukset videoille

Mediasisällöt, joihin saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa:

  1. Video, jossa on ääni
  2. Video, jossa ei ole ääntä
  3. Äänitallenne ilman videota (esim. podcast-nauhoitus)

Videot parantavat sisällön saavutettavuutta monille käyttäjille. Ne ovat hyödyllinen tapa sisäistää informaatiota, etenkin ihmisille, joilla on luki- tai oppimisvaikeus. Videot ovat siis jo itsessään hyödyllinen saavutettavuustyökalu, ja onkin luonnollista, että tekemällä videot yhä saavutettavammiksi niiden hyödyllisyys lisääntyy entisestään.

Saavutettavuusdirektiivi koskee vain tallenteita, ei suoria lähetyksiä. Tallenteet on tehtävä saavutettaviksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen, mutta on suositeltavaa, että tallenne on saavutettava välittömästi. Tekstitys on tehtävä myös silloin, kun video on esim. PowerPoint-esityksestä, ellei esiintyjä seuraa diojaan (tai muuta videon välittömässä yhteydessä olevaa tekstiä) täydellisesti sanasta sanaan. Käytännössä video on siis tekstitettävä aina.

Youtubeen tms. video-/somealustalle ladattujen tallenteiden on myös oltava saavutettavia. Tästä seuraavat omat ongelmansa, koska sen kaltaisten sivustojen tavoitteet harvemmin vastaavat omia tavoitteitasi. Ne haluavat liikennettä, tykkäyksiä, ja kommentteja. Somealustoilla on pyrkimys pitää käyttäjä sivustolla, mutta ei välttämättä juuri sinun videoidesi parissa.

Edistyneet organisaatiot ovatkin jo siirtäneet sisältönsä pois mainosrahoitteisista somepalveluista, koska ne eivät ole bränditurvallisia ympäristöjä tavoittaa asiakkaita. Lisäksi digipalvelulaki vaatii myös, että asiakkaiden kannalta kaikki oleellista tietoa sisältävät videot tulee tarjota myös julkisen organisaation omilla verkkosivuilla tai mobiilisovelluksessa. Jää kuitenkin organisaation harkittavaksi, mitkä videot täyttävät tämän kriteerin. 

Palaan vielä vähän takaisin Youtubeen, mutta ensin on selitettävä muutama asia.

Mistä on saavutettavuus tehty?

Verkkopalvelun saavutettavuutta on harkittava kokonaisuutena: kaikkien osien tulee olla saavutettavia, jotta kokonaisuutta voisi todella pitää helppokäyttöisenä. Tekninen saavutettavuus, helppokäyttöisyys, ja ymmärrettävyys ovat saavutettavan verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen kannalta keskeisiä ominaisuuksia.

Ne on hyvä pitää mielessä myös videotallenteiden ja -soittimien saavutettavuutta ajatellessa.

Mistä on kyse?

  • Tekninen saavutettavuus:
    Palvelu on koodattu virheettömästi ja standardeja noudattaen, ja palvelu toimii hyvin erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla, kuten puheohjauksella ja ruudunlukuohjelmilla. Käyttäjä voi myös halutessaan mukauttaa sisällön ulkoasua omien tarpeidensa mukaan.

Esimerkkejä:

  • Videosoitin toimii hyvin niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin, ainakin yleisimmillä selaimilla. Soitinta voi käyttää hiiren lisäksi näppäimistöllä ja puheohjauksella, ja kaikki soittimen käytölle oleelliset elementit ovat luettavissa ruudunlukijalla. Käyttäjä voi mukauttaa soittimen ulkoasua tarpeidensa mukaan – esim. suurentaa tekstin kokoa – vaikuttamatta negatiivisesti sen käytettävyyteen.
  • Helppokäyttöisyys:
    Palvelu on helposti hahmotettavissa ja käytettävissä.
  • Videosoittimen asettelu on looginen ja helppo hahmottaa, käyttöön tarvittavat toiminnot, kuten play- ja poistumispainikkeet, löytyvät vaivattomasti.
  • Ymmärrettävyys:
    Palvelun sisältö on helppo ymmärtää ja omaksua.
  • Tallenne on sisällöltään selkeä, sekä visuaalisesti että kielellisesti. Videolle on saatavilla äänikuvaus ja puhtaaksikirjoitettu tekstiversio. Tekstitys on helppolukuista. Soittimen painikkeilla on toimintojaan selkeästi kuvaavat nimet.

Käyttäkäämme käytännön esimerkkinämme taas Youtubea. Youtube on tekniseltä saavuttavuudeltaan melko hyvä sivusto – sitä voi esim. käyttää näppäimistöllä ja se skaalautuu responsiivisesti – mutta runsas epäoleellisen sisällön määrä ja väliin tungettavat mainokset voivat tehdä sen käytöstä sekavamman kokemuksen kuin on tarpeen. Tämä tekee sen helppokäyttöisyytensä osalta vähemmän saavutettavaksi, ainakin selkeitä sisältökokonaisuuksia ajatellen.

Kaikki kolme ovat oleellisia ominaisuuksia videosoitinta ja muuta sivustoa suunniteltaessa, mutta varsinaisen videosisällön saavutettavuuden kannalta ymmärrettävyys on olennaisin. Videotallenteen ymmärrettävyyttä voi parantaa monin keinoin, kuten esim. suunnittelu- ja tuotantovaiheessa pitämällä huolen, että video ilmaisee informaationsa mahdollisimman selkeästi, ja jälkeenpäin mm. tekstityksellä ja/tai kuvailutulkkauksella.

Tekstitys

Tekstitys (taso A) lienee monelle ensimmäinen mieleen tuleva saavutettavuustyökalu. Se on laajalti käytetty ja hyödyksi kaikenlaiselle väelle – paitsi kuulovammaiset henkilöt, tekstityksistä hyötyvät esimerkiksi kieltä opettelevat, tai kuullun ymmärtämisen muuten haastavana kokevat ihmiset. Niistä on hyötyä myös tilanteissa, joissa katsoja ei syystä tai toisesta videon ääntä voi tai saa kuunnella.

  • Suomessa on noin 800 000 eri tavoin kuulovammaista henkilöä
  • Joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika
  • Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame

Puheen lisäksi tekstityksen tulisi kattaa videon muut olennaiset äänet – esimerkiksi taustamusiikki, sireenien ulvonta, oven koputus tai aplodit on mainittava tekstityksessä, jos ne ovat videon sanomalle oleellisia elementtejä. Tekstityksessä pitää myös kertoa kuka puhuu, jos videolla esiintyy useampia ihmisiä eikä puhujan henkilöllisyys käy kuvasta ilmi.

Tekstityksen voi tehdä kahdella tekniikalla – open captions ja closed captions. Open captions -tekniikkaa käytettäessä tekstitys poltetaan kuvaan ja se on koko ajan näkyvissä. Closed captions -tyyppisen tekstityksen voi käyttäjä pistää haluamansa mukaan päälle tai pois. Saavutettavuusvaatimukset eivät määrää kumpaa tekniikkaa on käytettävä, mutta jos valinta on vapaa, kannattaa suosia closed captions -tekniikkaa. Se tarjoaa piilotusmahdollisuuden lisäksi sekä käyttäjille että palveluntarjoajille enemmän mukautusvaihtoehtoja. Tämän täkia Icareus Videopilvi tukeekin juuri closed captions tekniikkaa ja Icareus Videopilven tekstitystyökalu mahdollistaa tekstityksen tuottamisen ja editoinnin jälkeenpäin.

Icareuksen videosoitin ja sen tekstitysasetukset. Lähde: helsinkikanava.fi

Jotta tekstityksestä on mitään hyötyä, sen täytyy tietysti olla luettavissa ja ymmärrettävissä. Fontin on oltava helppolukuinen, ja kontrastiero tekstin ja kuvan välillä riittävän suuri. Mustarajainen tai -taustainen vaalea teksti on yleisin vaihtoehto. Jos käytössä on closed captions, tekstityksen päälle ja pois pistämisen tulee olla helppoa. Video on tekstittävä samalla kielellä, jolla se on puhuttu. Käännöstekstitykset eivät ole välttämättömiä, mutta käyttäjäystävällisyyden kannalta katsottuna pelkkää plussaa.

Tekstitysesimerkkejä tummalla ja vaalealla taustalla. Pelkästään mustaa tekstiä, pelkästään valkoista tekstiä, ja mustalla rajattua valkoista tekstiä käytetty.

Yhteneväisyyskin on hyvä muistaa. Tämä ei ole kiveen hakattu sääntö, mutta tekstitys kannattaa pitää saman näköisenä videosta toiseen, jos useampia videoita on aikomus julkaista. Tämä sekä tekee videokokonaisuudesta yhtenäisemmän oloisen että auttaa ymmärrettävyydessä, kun katsojan ei tarvitse videosta toiseen tottua uuteen kuosiin. Tekstityksen ei pitäisi haitata tai peittää oleellista ääni- tai kuvainformaatiota. Telkkarista tuttu tekstityksen paikka kuvaruudun alareunassa on sille turvallisin sijainti osin juuri tuttuutensa takia, mutta myös siksi, että tärkeä visuaalinen informaatio sijoittuu useammin ruudun yläosaan.

Muut vastineet ja vaatimukset videolle

Jos kaikki videon oleellinen tieto ei tule ilmi videon ääniraidasta, tulee sille tehdä tekstivastine (A) tai kuvaileva äänivastine eli ääniselite eli ns. kuvailutulkkaus (AA). Tekstivastineen tulee olla mahdollisimman täsmällinen, ja kuten tekstityksestäkin, siitä tulee käydä selväksi mm. kuka on kulloinkin äänessä, jos se ei ole ilmeistä. Valmistelut äänivastinetta varten on hyvä tehdä jo videon suunnitteluvaiheessa, jotta sille on tarvittaessa tilaa videon alkuperäisen ääniraidan lisäksi. Jos mahdollista, voi ja kannattaa videon dialogi suunnitella niin, että se tarjoaa riittävästi tietoa myös videon oleellisesta visuaalisesta sisällöstä. Tällöin erillistä ääniselitettä ei tarvita lainkaan.

Selkokielisyyttä puheessa ja tekstityksessä tarvitaan myös, Suomessakin noin 500 000 ihmistä. Tämän lisäksi monet hyötyvät siitä, mm. kieltä opettelevat – tai vain ihmiset, jotka haluavat sisäistää informaatiota vaivattomammin, yksinkertaisesti selitetty asia kuitenkin on helpompi ymmärtää.

Videoiden ja muiden verkkosivuelementtien tulisi välttää nopeaa, etenkin punasävyistä välkkymistä (A): se paitsi rasittaa silmiä, voi myös aiheuttaa valoherkän epileptisen kohtauksen. Nopealla tarkoitetaan kaikkea, joka milloinkaan välähtää useammin kuin kolme kertaa sekunnissa.

 

Ei videota ilman soitinta

Video ei voi olla täysin saavutettava ilman saavutettavaa videosoitinta. Saavutettavat soittimet toimivat ilman hiirtä, puheohjauksella, kaksinkertaiseksi zoomattuna, ja ovat selkeästi ruudunlukijan luettavissa.

Icareus Videopilven videosoitinta voi konfiguroida monipuolisesti, ja hallintakäyttäjän onkin hyvä muistaa saavutettavuus sitä tehdessä. Tätä blogia voi tällöin käyttää vaikka lunttilappuna. Soitin itsessään tarjoaa oleellisia ominaisuuksia teknisen saavutettavuuden takaamiseksi, esim. sarkaimella liikkumisen, tekstityksen, jakamisen ja upottamisen. 

Miten saavuttaa saavutettavuus?

Nykyään löytyy jo koko liuta työkaluja, jotka tekevät saavutettavuuden helpommaksi toteuttaa – eli siis tekevät saavutettavuuden toteuttamisesta saavutettavampaa? Hmm.

Tarjolla on myös saavutettavuustestauspalveluita, treenaajia ja kursseja. Ladattavissa on esim. selaimen lisäosia, joilla voi simuloida muun muassa näköön, motoriikkaan, ymmärtämiseen ja keskittymiseen liittyviä ongelmia. Verkosta löytyy myös nimenomaan saavutettavuusarviointiin ja -suunnitteluun tarkoitettuja WCAG-tarkistustyökaluja. Näiden lisäksi on hyvä kuitenkin muistaa, että asiantunteva ihminen on tarpeen laadulliseen saavutettavuusarviointiin.

Icareus tukee erilaisia tekstityksiä: kaikkiin suoratoistovideoihin voidaan liittää tekstitykset haluamilla kielillä, minkä lisäksi Icareus tarjoaa integroitua raakatekstitystyökalua, jonka avulla voidaan tekoälyn avustama tekstittää videot nopeasti ja edullisesti.

Voit myös itse ilman sen kummempia työkaluja tarkistaa videosi teksti- ja äänivastineet pahimpien virheiden varalta.

  • Tekstitys: Katso video ilman ääntä, tekstitys päällä. Saatko videosta kaiken sen oleellisen tiedon irti tekstityksen ja kuvan perusteella? Jos et, tarkenna tekstitystä eli lisää tekstitykseen kuvaus tärkeistä äänistä.
  • Kuvailutulkkaus: Kuuntele pelkästään videon äänite (jos ääntä on). Välittyykö videon olennainen sisältö pelkästään äänen perusteella? Jos ei, kuvaile ääniselitteellä puuttuvaa sisältöä.

Tekstittämiseen on monia ohjelmia, jotka tuottavat tekstitykset videon ääniraidasta automaattisesti, jopa eri kielillä. Nämä ohjelmat toimivat jo melko luotettavasti, mutta esim. huonolaatuinen ääniraita ja peruspuheesta löytyvät änkytykset tai lapsukset tuottavat niille yhä hankaluuksia. Ihminen on tästä syystä vielä se luotettavampi tekstittäjä, osaten tunnistaa ääniraidasta olennaisen ja tiivistää tekstityksen sen mukaan.

Mitä tästä jää käteen?

Käyttäjälle saavutettavuudesta on kieltämättä apua, mutta entäpä palveluntarjoajalle? Muuta kuin mukavan olon hyvästä teosta, tietenkin.

Käyttäjälähtöinen, saavutettavuuteen pyrkivä suunnittelu on laadukkaan, ihmisystävällisen tuotteen merkki.  Se parantaa asiakaskokemusta ja parhaassa tapauksessa jopa säästää kustannuksia. Myönteisenä sivuvaikutuksena se parantaa myös hakukonenäkyvyyttä: saavutettavat videot ja tekstivastineet ovat koneluettavia, jolloin niiden näkyvyys hakukoneille paranee.

Arviolta noin 15 % maailman väestöstä elää yhden tai useamman toimintarajoitteen kanssa. Suuremmissa ikäluokissa määrä kasvaa 60–70 % haarukkaan, koska rajoitteet lisääntyvät kasvavan iän myötä. Kun teknologiaan tottuneet ’nykyajan nuoret’ ikääntyvät, he tahtonevat jatkaa tuttujen digitaalisten palvelujen käyttöä. Saavutettavuuteen panostavien palvelujen asiakaskunta tulee näin ollen vain kasvamaan.

Teksti: maailman väestöstä 15% ja yli 65-vuotiaista 60-70% tarvitsevat saavutettavuutta käyttämissään tuotteissa ja palveluissa. Ja 100% väestöstä hyötyy siitä!

Jotkut käyttäjät eivät ilman heidät huomioon ottavia saavutettavuustoimenpiteitä kenties pystyisi lainkaan sisäistämään videoidesi tarjoamaa tietoa tai edes käymään sivuillasi tai käyttämään verkkopalveluasi, tai eivät ainakaan pystyisi tekemään niin helposti ja mukavasti. Tässä tapauksessa saavutettavuuden tarjoama etu on selvä: kun käyttäjä voi saavuttaa sinut, sinä voit saavuttaa heidät.

Tehdään yhdessä videoistasi saavutettavia

Hissit, liukuovet, puistonpenkit ja kävelyliikennevalojen piipitys ovat kaikki välineitä esteettömämmän ympäristön luomisessa. Monet esteettömyyttä edistävät piirteet ja välineet tulevat vastaamme jokapäiväisessä elämässämme, emme vain kiinnitä huomiota asioihin, joihin olemme jo kauan aikaa sitten tottuneet arkipäiväisinä. On mielestäni vain loogista, että digitaalisen ympäristön muuttuessa yhä isommaksi osaksi jokapäiväistä elämäämme, pidämme pian saavutettavaa suunnittelua yhtä lailla itsestäänselvyytenä.

Videoiden saavutettavuuden minimitaso on helppo… no, saavuttaa, ja se auttaa jo monia ihmisiä. Minimi on parempi kuin ei mitään, ja askel eteenpäin on aina askel eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meidän kannattaisi yrittää parastamme – se tarkoittaa, että meidän ei kannata jättää täysin yrittämättä epäonnistumisen pelossa. Tekstityksen voi tuottaa nykyään helposti itsekin, ja apua löytyy kaikkeen muuhun.

Me Icareuksella teemme mielellämme osamme avunannossa. Ota toki yhteyttä, niin keskustellaan juuri sinulle sopivan saavutettavan videopalvelun luomisesta.